Elämästä nauttimisesta vuosi opetti sen, että riittävän hyvä riittää. Aina ei tarvii puskea 110% itsestään. Pitää keskittyä siihen, mitä voi jonkun asian eteen tehdä just siinä hetkessä ja vapauttaa sitten energiaa muuhun.

Matka omaan naiseuteen sai alkusysäyksen, kun pääsin tutustumaan siihen jumalattareen, joka mun sisällä asustaa. En malta odottaa, että se itsevarma, rajoja vetävä, oman hyvinvointinsa etusijalle laittava, elämästä nauttiva nainen räikeässä liehuhelmaisessa mekossaan kävelee ihan näitä konkreettisia katuja! 

Tärkein oivallus vuoden aikana on ollut se, miten paljon omat uskomukset ja ajatukset susta itsestäs vaikuttaa kaikkeen.

Miten paljon tulee kuunneltua sitä omaa kyseenalaistavaa ääntä. Mutta enhän mä osaa? Uskallanko? Voinko muka? Pärjäänkö? Onko nyt ihan järkevää?

Marian tuella oon oppinut vaihtamaan omaa ajatusmaailmaa siihen suuntaan, että no totta kai pystyn! Mitä menettävää mulla on, aina voin yrittää? Tuun menestymään!

Hell yeah pärjään!

Oon tajunnut myös, miten rumasti oon puhunut itelleni.

Oon pitänyt itseäni rumana, lihavana, vähempiarvosena, vaunusta pudonneena, koska mulla ei oo takana pitkää uraa, perhettä, aviomiestä you name it.

Enhän mä ikipäivänä sanois samoja asioita mulle tärkeille ihmisille! On tärkeetä tajuta, että myös sä itse olet sulle tärkeä ihminen.

Otin vuosi sitten sinuun yhteyttä, kun koin, että elämässäni on nautinto hukassa. Takana oli monella tapaa raskas vuosi, koin olevani hukassa itseni kanssa, kehoni ja mieleni oli väsyneet, olin päätynyt suhteisiin vääränlaisten ihmisten kanssa, ja yritin vain selvitä päivästä toiseen. Halusin löytää taas ilon ja nautinnon elämääni.

Kohtasit minut lempeästi ja ymmärtäen. Tunnuit heti tutulta, kun ensi kertaa kohdattiin, ja sinulle oli helppo puhua vaikeistakin asioista. Ei minulla mitään selkeää ajatusta ollut siitä, mitä asioita halusin käsitellä tai mitä saavuttaa yhdessä, mutta jokaisessa tapaamisessa asiat nousivat keskusteluun luonnollisesti ja antoi aina matkalle mukaan uutta ajateltavaa.

Kuluneen vuoden aikana olen oppinut olemaan lempeämpi itseäni kohtaan. Olen oppinut kuuntelemaan kehoani ja antamaan sille haluamiaan asioita, liikettä, ravintoa, lepoa ja rakkautta. Olen oivaltanut asioita menneisyydestäni ja miten ne vaikuttavat minuun tässä hetkessä, ja olen oppinut hyväksymään näitä asioita ja päästämään irti monista menneisyyden painolasteista. Olen oppinut asettamaan rajoja, ja tässäkin asiassa kuuntelemaan kehoani, se kyllä kertoo, kun rajojani koetellaan. Olen oppinut elämään kiertotietoisemmin, ja ymmärtämään, että aina ei tarvitse jaksaa. Olen oppinut nauttimaan jokapäiväisistä asioista ja pysähtymään nautinnon äärelle, aistimaan asioita paremmin, miltä ne tuntuu, tuoksuu, maistuu… Olen oppinut paremmin tunnistamaan ulkopuolisista odotuksista tulevat paineet, joiden annan vaikuttaa itseeni.

Olet ohjannut minua matkallani eteenpäin lempeästi ja kannustaen jakamalla viisauttasi sekä antamalla tehtäviä ja esittämällä kysymyksiä, joihin olen saanut itse miettiä vastauksia ja ne ovat auttaneet oivaltamaan monia asioita itsessäni ja elämässäni. Lopulta kai kaikki vastaukset, rakkaus ja nautinto on tosiaan minussa itsessäni, kunhan vain osaan etsiä ne sieltä.

Yhteinen matkamme alkoi siitä, kun aloin ymmärtämään, että vaginismi ja yhdyntäkipujen taustalla on muutakin kuin fyysinen ongelma. Halusin löytää ihmisen, joka ymmärtää tämän vaivan fyysisen puolen lisäksi psyykkisen puolen ja osaa auttaa molemmissa.

Halusin apua vaginismiin ja yhdyntäkipuihin, mutta myös tukea itseni löytämiseen aikuisena seksuaalisena naisena

Maria  on kohdannut minut ja haasteeni ymmärtävästi ja empaattisesti mutta samalla lempeän jämäkästi ohjannut minua kohti pelkojani ja epävarmuuksiani.

Olen käynyt vuosia terapiassa ja turvattomuuden tunnetta on käsitelty paljon. Maria on kuitenkin ensimmäinen joka on aidosti pysäyttänyt minut tutkimaan näitä varjoja ja saanut minut ymmärtämään miten olen elänyt näistä peloista käsin.

Vasta Marian valmennuksessa olen oivaltanut etten halua elää pelosta käsin ja antaa  pelkojeni ohjata elämääni ja päätöksiäni.

Marian valmennuksessa ei keskitytä vain alkuperäisen ongelman ratkaisuun vaan käsitellään kaikkia elämän osa-alueita, työ, perhe, ystävät, terveys, rakkaus ja toki seksuaalisuus.

Valmennus ja tuki on ollut kokonaisvaltaista. Maria on jämäkkä valmentaja joka potki eteenpäin ja kannattelee mutta toisaalta myös kuin hyvä ystävä tai vanhempi jonka olkapäätä vasten voi itkeä ja näyttää haavoittuvaisuutensa ja kertoa synkimmät ja intiimimmät salaisuudet. Marialla on myös taito kaivella lempeästi esiin näitä syvälle haudattuja muistoja ja traumoja.

Pelko ja epävarmuus nostavt edelleen päätä toistuvasti mutta Marian tuella olen oppinut valitsemaan rohkeuden ja rakkauden ja menemään eteenpäin pelosta huolimatta.  Pystyn paremmin asettamaan rajoja ja ennen kaikkea pitämän niistä kiinni. Tämä näkyy päivittäisessä elämässä eräänlaisena sisäinen rauhaa ja siinä että asiat menevätkin helposti juuri niin kuin olin toivonut ilman vänkäämistä tappelua tai hirveää puskemista.  Uskon että vaginismikin helpottaa ajankanssa kun turvan tunne kasvaa ja rakkaus itseäni kohtaa lisääntyy. Luotan että tulevaisuudessa vedän puoleeni juuri oikean kumppanini jolle kehoni on turvallista antautua.